torstai 24. syyskuuta 2009

Mainoskatko...

Ilmoitusluontoisena asiana tuhansille innokkaille lukijoilleni: ensi viikolla ei kannata odottaa uusia päivityksiä, sillä olen laajentamassa kulttuurihorisonttiani Amerikan kultamaassa. Luvassa raportti Yhdysvaltain mainonnasta jos aikaero ei lamauta aivojani. Lohdutuspalkinnoksi tarjoan "mainoksen" tuotteesta, joka voisi olla melko käytännöllinen, mutta myös hitusen häiritsevä. Enjoy!


tiistai 22. syyskuuta 2009

Retroreklaami: Aromipesä

Kuinka olisikaan mahdollista unohtaa television tekstiviestipalstojen rikastuttajaa Aromipesää? Tätä lievän härskillä nimellä siunattua keittiövälinettä markkinoitiin useampaan otteeseen Ostos-TV:llä legendaarisilla mainoksilla. Mikko-kokin ohjeita noudattaen sai varmasti maittavaa ruokaa, joskus jopa saman vuorokauden sisällä. Tässä esimerkkinä broileripadan ohje.



"Mikko, missäs vaiheessa meidän pata on?" "Joo, mä luulen, että se on valmista. Niin kuin se onkin." Mikko-kokki, anna karismasi loistaa meidän yllemme tänäkin päivänä! Mutta kyllä vanhakin osaa: Anne, harmaassa jakkupuvussa keikaroiva perheellinen, joogaa harrastava bisnesnainen esittää ainakin Aromipesän hyvät ominaisuudet selkeästi.



Annen käyttämällä Aromipesällä on myös vanhatestamentillisia ominaisuuksia: siellä on aina ruokaa! Unohda manna taivaasta, osta Aromipesä!

keskiviikko 16. syyskuuta 2009

Reklaamiraivo: Vitalinea

Mainoksen kuvaus: Mies ja nainen käyvät keittiön pöydän ääressä erittäin lyhyen keskustelun Vitalinea-jogurtin hintatasosta, jonka jälkeen Vitalinean kerrotaan olevan halpaa.

Yksinkertainen on kaunista, sanotaan. Monimuotoiset kikkailut tyyli- ja tehokeinojen kanssa syövät usein itse asiaa ja hämmentävät kohdeyleisöä. Tämä on totta myös mainosten kohdalla. Noin puolessa minuutissa ei luulisi olevan paljoakaan aikaa tuhlattavaksi, mutta usein mainostettava tuote mainitaan vasta pitkällisten harharetkien jälkeen. Tuotteen hyvät ominaisuudet jäävät helposti hämärän peittoon, kun tuote-esittely onkin lopulta lähinnä mainostoimiston visioiden esittelyä. Mutta joskus yksinkertaisuuteen pyrkiminen tuottaa televisioon käsittämättömiä, audiovisuaalisia lässäyksiä, joita myös mainoksiksi sanotaan. Puhun nimenomaan jogurttimainoksista, sillä jälleen Vitalinea asettaa uudet pohjalukemat huonoudelle tällä saralla. Jos et vielä ole tätä mainosta nähnyt niin korjaa asia mitä pikimmiten, niin hämmästyttävän surkea se lyhyydessään on. Vain viisi sanaa ja yksi "mmm" tarvittiin vuoden säälittävimmän dialogin luomiseen. Tässä se kokonaisuudessaan:

Mies: "Leena?"
Leena: "Mmmm."
Mies: "Onks toi kallista?"
Leena: "Ei!"

Niin. Yksinkertaista, mutta ei kaunista ja kaiken lisäksi ylinäyteltyä. Aika hyvin alle puoleen minuuttiin. Toivottavasti mainoksen dialogi kertoo jotain myös siitä, mitä mainos kustansi Danone-yhtiölle. Ei kai kukaan tuollasta kuraa tahallaan tilaa ja vielä maksa siitä? Eihän? EIHÄN!?

lauantai 12. syyskuuta 2009

Retroreklaami: MyCard

Reklaamiraivon uusi, jännittävä osio Retroreklaami tarjoaa tuulahduksen menneiltä vuosilta. Huonoja mainoksia on tehty kautta aikain ja lisähupia varsinkin 80- ja 90-luvun alun tuotoksiin lisää muodikas pukeutuminen, ajan tyyliin tietenkin. Retroreklaami kaivaa kätköistä esiin myös oikeasti hyviä (tai ainakin hyvin mieleenjääneitä) mainoksia ja tutustuu välillä muiden maiden tarjontaan, hyvään ja huonoon. Kunnia tämän osion aloittamisesta menee MyCard -mainokselle vuodelta 1992, jossa itse MC Nikke T kertoo uudesta, ystävällismielisestä Postipankin maksukortista.



Hakkaa ihan sata-nolla MC Nikke T:n "Ihminen ei voi elää vetämättä" tai "Jos haluu saada on pakko antaa" -biisit! Kysyin siltä: "Are you a friend of enemy?" Se sano mulle: "I like Nikke T!"

tiistai 8. syyskuuta 2009

Zon-geeli

Mainoksien kuvaus: Eri ammattialoja edustavat ihmiset saavat lievitystä kipuihinsa Zon-geelistä. Kampaamossa työskentelevä nainen ja autokorjaamolla töitä tekevä mies hierovat itseensä geeliä ja kehuvat selostuksessa sen tehoa.

Itsehoito- ja reseptivamiste Zon tarjoaa kivunlievityksen lisäksi kaksikin mainosta Reklaamiraivon puitavaksi. Ensimmäiseksi TV:stä bongaamani mainos on hyvin perinteinen: (ilmeisesti) kampaamossa työskentelevä nainen valittelee selostuksessa niskakipujaan ja saa niiihin apua hieromalla Zonia ärtyneeseen paikkaan. Hienoa työtä, anonyymi nainen, itsehoito on näinä kiireisinä aikoina kaiken A ja O! Piiloasenteellisuus paistaa kuitenkin läpi lääkevalmistaja Antula Healthcaren mainossuunnittelijoiden tuotoksesta. Naiset ovat selvästi heidän mielestään miehiä älykkäämpiä ja tuntevat myös ihmisen perusbiologian paremmin. Kyseessä voi olla myös ennakkoluuloisuus autonkorjaajia kohtaan, eiväthän he olisi autonkorjaajia jos he olisivat kuunnelleet bilsan tunneilla (he olisivat tietenkin farmaseutteja tai mainossuunnittelijoita). Toisessa samantyylisessä mainoksessa on nimittäin (ilmeisesti) autokorjaamolla työskentelevä mies, joka myös haikailee kivunlievityksen perään. Tämä anonyymi mies valittelee myös selostuksessa niskakipujaan, mutta toisin kuin nainen hän ei laitakaan Zonia niskaan. Ehei, mies hieroo geeliä... No, "alaselkäänsä" on varmaankin korrekti ilmaus, vaikka minusta käsi näyttää kurkottavan hiukan liian syvälle housuihin. Onko tarkoituksena siis tosiaan väittää, että rehelliset duunarit eivät erota "alaselkää" niskasta? Kuinka loukkaavaa ja myös hämmennystä herättävää, sillä jos itse tahtoisin nyt käyttää Zonia niskaani en enää tietäisi mihin sitä kuuluu laittaa! Pyydänkin siis Antula Healthcarea ystävällisesti lisäämään tuotteensa pakkausselosteeseen jonkinlaisen kaavakuvan ihmiskehosta, että sekaannuksilta vältyttäisiin.

tiistai 1. syyskuuta 2009

Harpic - mitä vessasi kertoo sinusta?

Mainoksen kuvaus: Nainen lähestyy toaletti-istuinta tarkoituksenaan vaihtaa WC-raikastin. Raikastin on muuttunut vihreäksi, niljaiseksi hirviöksi ja yrittää hyökätä naisen kimppuun. Harpic WC-raikastin pysyy kuitenkin kiltisti paikoillaan ja hoitaa hommansa asiallisesti.

Perushygienia on pelastanut todennäköisesti miljoonien ihmisten hengen. Kehitysmaissa kuolee aivan liikaa ihmisiä vain ja ainoastaan siksi, ettei heillä ole kunnollisia saniteettitiloja. Tämä on traagista eikä pienimmissäkään määrin hauskaa. Tyrmistyttävän huvittavaa, toisaalta, on rajattoman pitkälle yliviety bakteerikammo muutenkin hyvällä hygienialla siunattujen länsimaalaisten osalta. WC-raikastin on varmasti hieno ja hyödyllinen keksintö, mutta ei kai kenellekään voi tulla yllätyksenä että se voi joutua kosketuksiin virtsan tai jopa -voiko tätä ajatellakaan- ulosteiden kanssa? Ei varmaankaan, onhan Harpicin mainoksen mukaan vanhan WC-raikastimen poistaminen pytystä yksi iljettävimmistä asioista, joita ihminen joutuu tekemään koskaan, ikinä, missään. Sääliksi oikein käy, saattaahan tähän työhön pakotettu henkilö joutua koskettamaan oksettavaa raikastinta jopa usean sekunnin ajan. Niin naurettavaa kuin hygieniahysteria onkin, Harpic saa pisteet muovijätteen vähentämisestä. Raikastin on juuri siksi niin hygieninen, koska siinä ei ole turhia muovinpaloja bakteereja keräämässä. Tätä faktaa ei kuitenkaan millään tavalla tuoda esiin mainoksessa, joten jäljelle jää vain vouhotusta turhasta. Mitä bakteerikammosi kertoo sinusta?