Retroreklaami: R-kioski

George Orwell ei kirjassaan Vuonna 1984 voinut edes kuvitella, mitä todellinen vuosi 1984 toisikaan tullessaan. Kuvaukseen dystopisen totalitaristisesta yhteiskunnasta ei, yllättävää kyllä, liittynyt lainkaan viittauksia R-kioskin musikaaliseen suklaamainontaan:



Kirjan henkisesti sorretuille keskushenkilöille R-kioskin mainoksen mauttomasti hehkuvat värit ja psykedeelinen tapahtumien kulku olisivat epäilemättä olleet liikaa. Kenties tällaiset kuvitelmat vainosivat Winston Smithiä päivin ja öin, ennen kuin Rakkausministeriö hoiti homman kotiin. Hallitsevan Puolueen makuun olisikin ollut enemmän seuraava pätkä:



Täydellinen mainos kouluttamattoman ja helppouskoisen prole-väestönluokan pitämiseksi tyytyväisenä! Iloinen laulelu saa kansan köyhät rivit ryntäämään lottoluukulle. Tyhjiä lupauksia suurista palkinnoista, pieni toivo siitä, että huominen tuo tullessaan rikkauksia, näin yksinkertaisesti pidetään kansa hiljaisena. Vai hetkinen, oliko tämä nyt kirjasta vai todellisuudesta...? Eteenpäin:



Tota tota... No, Lontoohan on Vuonna 1984:n tapahtumapaikka. Tuosta videon lopusta ei voi sanoa muuta kuin että vuosi 1984 vaikuttaa henkisesti joskus erittäin kaukaiselta. Nykyisin kyllä Isoveli pitäisi huolen, ettei plankattuja valkonaamoja lakritsimainoksissa näy. On parasta olla varuillaan: vain pelkästään asian esille ottaminen saattaa olla ajatusrikos...