torstai 10. maaliskuuta 2011

Reklaamiraivo: Colgate



Reklaamiraivossa on ennenkin avauduttu huonoista dubbauksista, ja uutta materiaalia pukkaa ilmoille aivan solkenaan. On täysin järjelleni käsittämätöntä, miten esimerkiksi Disney-animaatiot on toteutettu suomeksi rautaisella ammattitaidolla, jopa niinkin, että vieraskielinen versio hakkaa alkuperäisen (kuten Vesa-Matti Loiri Hengen äänenä Aladdinissa).

Rahahan tässäkin ratkaisee. Jos ääninäyttelijälle ei olla valmiita maksamaan tarpeeksi, niin ei kannata odottaa mitään parempaa kuin ruokatunnin loppupuolella kiireessä sopellettua tökkivää molotusta. Eikä vesamattiloiritasoista näyttelyä kannata toisaalta odottaa kaverilta, joka suostuu lounastamisen jälkeen tekemään muuta kuin siemailemaan kiireettömästi digestiiviä.

Silti, silti... Eikö dubbauksen voi jättää tekemättä, jos homma hoidetaan puolihuolimattomasti kolmatta ruoansulatusjuomaa maistellessa? Tekstitys on ihan hyvä vaihtoehto aikuiselle yleisölle, eikä tämä mainos herätä ostohalua, lähinnä vain myötähäpeää. Hyvä mainos on, Colgate-naista lainatakseni, "todella tehokas, se vaikuttaa heti." Tämä mainos on, Colgate-miestä lainatakseni, "wau, hehehehe", sillä eihän näin tökköön dubbaukseen voi suhtautua kuin huumorilla.

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Retroreklaami: R-kioski

George Orwell ei kirjassaan Vuonna 1984 voinut edes kuvitella, mitä todellinen vuosi 1984 toisikaan tullessaan. Kuvaukseen dystopisen totalitaristisesta yhteiskunnasta ei, yllättävää kyllä, liittynyt lainkaan viittauksia R-kioskin musikaaliseen suklaamainontaan:



Kirjan henkisesti sorretuille keskushenkilöille R-kioskin mainoksen mauttomasti hehkuvat värit ja psykedeelinen tapahtumien kulku olisivat epäilemättä olleet liikaa. Kenties tällaiset kuvitelmat vainosivat Winston Smithiä päivin ja öin, ennen kuin Rakkausministeriö hoiti homman kotiin. Hallitsevan Puolueen makuun olisikin ollut enemmän seuraava pätkä:



Täydellinen mainos kouluttamattoman ja helppouskoisen prole-väestönluokan pitämiseksi tyytyväisenä! Iloinen laulelu saa kansan köyhät rivit ryntäämään lottoluukulle. Tyhjiä lupauksia suurista palkinnoista, pieni toivo siitä, että huominen tuo tullessaan rikkauksia, näin yksinkertaisesti pidetään kansa hiljaisena. Vai hetkinen, oliko tämä nyt kirjasta vai todellisuudesta...? Eteenpäin:



Tota tota... No, Lontoohan on Vuonna 1984:n tapahtumapaikka. Tuosta videon lopusta ei voi sanoa muuta kuin että vuosi 1984 vaikuttaa henkisesti joskus erittäin kaukaiselta. Nykyisin kyllä Isoveli pitäisi huolen, ettei plankattuja valkonaamoja lakritsimainoksissa näy. On parasta olla varuillaan: vain pelkästään asian esille ottaminen saattaa olla ajatusrikos...

lauantai 19. helmikuuta 2011

Reklaamiraivo: Rennie

Videon ensimmäiset 25 sekuntia ovat tällä kertaa pilkan kohteena, loppuosaan saatte suhtautua valitsemallanne vakavuusasteella.



Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin mainos, jossa aikuiselle katsojalle lässytetään. Tai no on aika monikin asia ärsyttävämpi, mutta lässytys yhdistettynä enintäänkin keskinkertaiseen animointiin ja asiasisällöltään köyhään kerrontaan on jo liikaa.

Tarkastellaanpa asiaa lähemmin. Ensinnäkin lässytys: ei pahinta mahdollista laatua, mutta on vaikea uskoa mainoksen olevan täysijärkisille aikuisille suunnattu. "Nyt maha on tyytyväinen"? Tarvitaanko oikeasti närästyslääkkeen mainostamiseen antropomorfistinen mahalaukku, joka riehuu ja röyhtäilee irvokkaasti katkaistun ruokatorven kautta? Maha on ehkä tyytyväinen, mutta minä en.

Irvokkaista katkaistuista ruokatorvista puheen ollen, animointi on muuten todella keskinkertaista. Jotain varmasti kertoo se, että mainoksen alkuun on koettu tarpeelliseksi laittaa teksti MAHA ja nuoli osoittamaan mahaa samaan aikaan kun kertoja kertoo kuvassa olevan mahan. Ei animointi tietenkään kauttaaltaan surkeaa ollut: happojen muuttuminen vedeksi oli animoitu ruutuja säästämättä! Saattaa toisaalta olla, että arvioin animoijan/t liian julmalla tavalla. Ei varmasti ollut helppo tehtävä väkertää näin uskomattoman typerän ajatuksen parissa. Ei tainnut tästä napsahtaa Kuukauden parhaat sekunnit -mainintaa (eihän?).

Sisältö? No jaa, turhaa lässytystä lukuun ottamatta aika samaa kamaa kuin kaikilla kilpailijoilla. Nyt jotain uutta peliin, närästyslääketehtailijat! Haluan viimeinkin nähdä närästyslääkkeen, joka helpottaa närästyksen lisäksi niska-hartiakipuja, hammassärkyä ja jalkasientä! Nyt apteekista!

perjantai 11. helmikuuta 2011

Mainoskatko: MARK Turku valitsi parhaat mainokset

MARK Turku palkitsi viime viikon perjantaina 13. kerran Turun seudulla toimivien markkinointiviestintäalan yritysten parhaat mainokset. Vuoden Mainos 2010 -kilpailuun ilmoitettiin yhteensä 127 kilpailutyötä. Reklaamiraivo kannattaa hyvien mainoksien palkitsemista, sillä aina on mahdollista, että tämä pitkällä aikavälillä vähentää sen uskomattoman tuuban määrää, jota mainoskatkoilla kuluttajille suolletaan. Parhaana tv-mainoksena palkittiin Hesburgerin Minimega-hampurilaiskampanja, joka on kieltämättä ihan hilpeyttä herättävä. Kaikki facebookkaajat voivat käydä katsomassa voittotyöt MARK Turku -sivulta. Minimega-mainoksen lisäksi löytyy myös printtimedialle suunniteltuja mainoksia ja vuoden verkkototeutus, joka kannattaa käydä tsekkaamassa.

maanantai 7. helmikuuta 2011

Retroreklaami: Olvi

Talvi. Oikeastaan melkein viimeinen asia, minkä assosioisin oluen mainostamiseen, mutta yllättävän yleinen teema se tuntuu olevan. Eikä lainkaan huonosti käytetty, minkä todistaa tämä Olvin pätkä:



Suomen luonnon talvinen karuus, Schubertin winterreisemainen yksinäinen epätoivoinen kulkija ja autossa istujien raivokkaan onnelliset virneet tekevät tästä mainoksesta oikeasti hauskan. Toisaalta, jos tätä mainosta olisi esitetty televisiossa nyt, olisivat tämän talven kokeneet katsojat tunteneet niin suurta sympatiaa yksinäistä kulkijaa kohtaan, että olisivat Olvit jääneet kauppaan. Tai olisivat ehkä muutenkin jääneet, kuka näiden kinoksien keskellä jaksaa olusia kotiin raijata? Seuraava kaveri ehti juuri ennen pahimpia myrskyjä tuoda ison ja pienen pullon Olvia kotiin, mutta jäätyään kinosten saartamaksi mökkihöperyys vei hänestä voiton. Miksi kukaan muuten tekisi näin:



Miesparka. Mutta Jeppe oli legenda jo eläessään, kuten myös seuraava kaveri:



Ehdottomasti mainoslaulujen aatelia! Loistava esimerkki siitä, miten naurettavan yksinkertainen idea voi kantaa todella pitkälle. Hiukan tässä on mainosten ikuisuusongelmaa, eli mainostettava tuote on vasta lopussa, mutta täytyy myös myöntää, etten muista lanseerasiko Olvi "älä ota sitä vakavasti"-lauseensa jo ennen tätä mainosta. No, en taida ottaa asiaa liian vakavasti.